Helsingin olympiasoihdut ovat harvinaisuuksia maailmassa, paljon harvinaisempia kuin kaikkien muiden olympiakisojen soihdut.
Syynä on se, että niitä valmistettiin materiaalipulasta kärsineessä Suomessa vuoden 1952 kisoihin alun perin vain 22 kappaletta 15 hopeista ja 7 messinkistä. Kisojen jälkeen tehtiin vielä yksi hopeinen lisää. Muissa kisoissa soihtuja on tehty satoja, jopa tuhansia.
Tästä syystä keräilijät himoitsevat juuri Helsingin kisojen olympiasoihtuja. Niiden hinta on kohonnut huutokaupoissa jopa yli 100 000 euron.
Museovirasto on määritellyt ne arvokkaaksi kulttuuriomaisuudeksi, joille ei käytännössä saa maastavientilupaa.
Tämän sai kokea katkerasti myös amerikkalainen keräilijä, joka onnistui ostamaan Holmaston huutokaupassa tarjolla olleen messinkisen olympiasoihdun vuonna 2014. Hinnaksi tuli 90 000 euroa.
Keräilijä onnistui saamaan Museovirastolta kolmen vuoden tilapäisluvan viedä soihtu maasta. Keräilijällä on omistuksessaan paljon muutakin olympiakisoihin liittyvää tavaraa.
Kun määräaika meni umpeen, hän ei malttanutkaan palauttaa soihtua, jolloin Museovirasto teki asiasta tutkintapyynnön Suomen tulliviranomaisille. Tulli aloitti tutkimaan asiaa törkeänä tulliselvitysrikoksena.
Tulli otti yhteyttä Yhdysvaltain viranomaisiin, joka myös aloitti asiassa tutkinnan. Lopulta keräilijä päätti itse palauttaa soihdun Suomeen.
Tulli toimitti olympiasoihdun Urheilumuseoon Olympiastadionille tiistaina. Esineen otti vastaan Tahdon kokoelmapäällikkö Ossi Viita.
Soihtu palautettiin Suomeen vuonna 2020, josta lähtien se on ollut Museoviraston säilytyksessä. Viime tiistaina se tuotiin säilöön Urheilumuseon holviin olympiastadionille.
– Nyt se on tuolla varastossamme monien lukkojen takana, sanoo Urheilumuseon – viralliselta nimeltään Liikunnan ja urheilun kulttuurikeskus Tahdon – varajohtaja ja kokoelmapäällikkö Ossi Viita.
– Hienoa, että asialle saatiin onnellinen loppu ja soihdun matka päättyi sen arvolle sopivalla tavalla, toteaa Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.
Onko soihtu siis edelleen virallisesti tämän keräilijän omistuksessa?
– En täsmennä sitä sen kummemmin. Hän päätti luovuttaa sen Suomeen, Sinkkonen sanoo.
Urheilumuseo sai viime vuoden helmikuussa omistukseensa myös messinkisen soihdun hopeisten soihtujen rinnalle.
Urheilumuseolla on hallussaan kuusi kappaletta soihtuja, neljä hopeista ja nyt kaksi messinkistä.
Museo sai myös messinkisen soihdun haltuunsa ja omistukseensa reilu vuosi sitten helmikuussa. Omistaja, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, myi omistamansa soihdun museolle 55 000 eurolla.
Joulukuussa 2020 Rantasen perikunnan soihtu myytiin Holmaston huutokaupassa Helsingissä 70 000 eurolla. Kauppa peruuntui, sillä ostaja oli ulkomaalainen, eikä soihdulle annettu maastavientilupaa.
Urheilumuseon viime vuonna ostama soihtu ei ollut Rantasen perikunnan soihtu, kerrotaan museolta.
Olympiasoihtuja ei alun perin esimerkiksi numeroitu, joten on mahdotonta tietää, mikä on minkäkin soihdun alkuperä. Samoin se ei ole tiedossa, millä soihdulla Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen sytyttivät olympiatulen kentällä ja tornissa.
Sekä hopeinen että messinkinen Helsingin olympiakisojen soihtu on nähtävillä Urheilumuseon perusnäyttelyssä Olympiastadionilla.